Kaksi työntekijäämme, vanhempi konsultti Saku Väätäinen ja konsultti, Market Access Manager Saara Huoponen, ovat valmistuneet farmasian tohtoreiksi (FaT).
——-
Saku puolusti väitöskirjaansa 22.2.2020. Vastaväittäjänä toimi dosentti Arto Strandberg Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta. Saku sai jatko-opintonsa päätökseen ja valmistui huhtikuussa 2020.
Saku tarkasteli väitöskirjassaan ’Health Utility along the Diabetes Continuum, Examination of utility values in impaired glucose metabolism using pre-scored multi-attribute utility instruments’ glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden ja terveyteen liittyvän elämänlaadun välistä yhteyttä osana laajempaa Savitaipale Study- tutkimusta.
Vaikka tyypin 2 diabeteksen vaikutuksia terveyteen liittyvään elämänlaatuun oli tutkittu laajasti aiemmin, ei niin sanottujen esidiabeettisten tilojen, suurentuneen paastoglukoosin ja heikentyneen glukoosinsiedon, vaikutuksia preferenssipainotettuun terveyteen liittyvään elämänlaatuun ollut aiemmin tutkittu.
Sakun ja tutkimusryhmän julkaisut olivat ensimmäisiä, joissa heikentyneen glukoosinsiedon ja diabetesriskin osoitettiin olevan yhteydessä merkittävästi heikentyneeseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen löydöksiä voidaan hyödyntää muun muassa terveystaloudellisessa tutkimuksessa ja päätöksenteon tukena, kun arvioidaan esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta.
———
Saara valmistui tohtoriksi jo aiemmin, joulukuussa 2019. Saara puolusti väitöskirjaansa 25.10.2019. Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori Hennamari Mikkola Kansaneläkelaitoksesta ja kustoksena Raimo K. Tuominen Helsingin yliopistosta.
Saara tarkasteli väitöskirjassaan ’Costs, effectiveness and cost-effectiveness of biological drugs in the treatment of rheumatoid arthritis and inflammatory bowel diseases’ biologisten lääkkeiden kustannusvaikuttavuutta nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa.
Biologisten lääkkeiden lisääntynyt käyttö nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa aiheuttaa merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Lääkehoitojen terveystaloudellinen arviointi mahdollistaa terveydenhuollon rajallisten voimavarojen tehokkaamman käytön. Väitöskirjatyössään Saara arvioi tutkimusryhmänsä kanssa biologisten lääkkeiden kustannusvaikuttavuutta suomalaisessa terveydenhuollossa Real-World Dataa (RWD) hyödyntäen.
Suomalaiseen RWD:en perustuvassa terveystaloudellisessa mallinnuksessa ei havaittu merkittäviä eroja tarkasteltujen biologisten lääkkeiden vaikuttavuuksien välillä nivelreumaa sairastavilla potilailla, joita oli aiemmin hoidettu tuumorinekroositekijä alfan (TNF) -estäjillä. Mallinnuksessa TNF-estäjät kuitenkin tuottivat eniten laatupainotettuja elinvuosia pienimmin kustannuksin, ja olivat näin ollen kustannusvaikuttavin hoitovaihtoehto Suomessa. Toisaalta systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella rituksimabi (β -soluestäjä) oli kansainvälisesti kustannusvaikuttavin biologinen lääke nivelreumapotilaille, jotka eivät olleet saaneet riittävää vastetta aiemmasta TNF-estäjähoidosta.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella biologiset lääkkeet vaikuttaisivat olevan kustannusvaikuttavia aktiivisen ja vaikean tulehduksellisen suolistosairauden hoidossa. Tulehduksellisen suolistosairauden hoitoon käytetyn infliksimabin alkuperäisvalmisteen vaihtamisella biosimilaariin ei havaittu olevan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia terveyteen liittyvään elämänlaatuun, tautiaktiivisuuteen tai erikoissairaanhoidon kustannuksiin (lukuun ottamatta infliksimabin kustannuksia) vuoden kuluttua vaihdosta prospektiivisessa suomalaisessa RWD:ssa.