Analysoimme tuoreessa julkaisussamme lääketaksan vaikutuksia kustannus-vaikuttavuusanalyysien tuloksiin. Suomalaiset lääkkeiden vähittäismyyntihinnat perustuvat laskennalliseen lääketaksaan, joka ei huomioi lääkkeiden apteekkijakelun todellisia kustannuksia. Tukkuhinnoiltaan halvimmat lääkkeet myydään apteekeista niiden todellisia kustannuksia pienemmällä hinnalla ja tukkuhinnoiltaan kalleimpien lääkkeiden hinnat taas voivat ylittää niiden todelliset kustannukset.
Kustannus-vaikuttavuusanalyyseissä lääketaksasta johtuva kustannusero aiheuttaa inkrementaalisten kustannusvaikuttavuussuhteiden (ICER) huononemista silloin, kun verrataan uusia ja kalliita lääkkeitä vanhoihin ja edullisiin. Esittämissämme skenaarioissa ICERit suurentuivat lääketaksan aiheuttaman laskennallisen kustannuseron vuoksi 164-485 144 eurolla laatupainotettua elinvuotta kohden.
Koska potilaat maksavat lääkkeensä osittain itse, kalliimpia lääkkeitä käyttävät potilaat päätyvät tukemaan niiden potilaiden lääkeostoja, jotka voivat hoitaa sairauttaan halvemmilla valmisteilla. Tavanomaisesti vakuutuspohjaiset järjestelmät pyrkivät toimimaan päinvastoin eli pienentämään niiden potilaiden maksutaakkaa, jotka tarvitsevat kallista hoitoa sairauteensa.
Tuotteiden hinnoittelu alle todellisten kustannusten on nimetty taloustieteissä ”saalistushinnoitteluksi” (predatory pricing). Tälläisen strategian tarkoituksena on tyypillisesti heikentää tai eliminoida kilpailua. Monissa maissa tällainen toimintatapa onkin sen vuoksi laitonta. Kysymmekin miksi Suomessa lainsäädäntö edellyttää apteekkien käyttävän tällaista hinnoittelustrategiaa?
Viitteet:
- Hallinen TA, Soini EJ. The impact of Finnish pharmaceutical pricing scheme in cost-effectiveness analyses. The Open Pharmacoeconomics & Health Economics Journal 2011;3:6-10. DOI
- Hallinen TA, Soini EJ. The impact of Finnish pharmaceutical pricing scheme in cost-effectiveness analyses. Value Health 2010;13:A249. Podium at the Annual ISPOR European Congress. PDF