Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) suoritetussa Mallisairaala-projektissa tutkittiin akuuttiin sepelvaltimotautiin sairastuneen potilaan hoitoketjua ns. luonnollisessa asetelmassa. Tällöin pystytään tarkastelemaan hoidon aikaansaamaa ”todellisen elämän” vaikuttavuutta, eikä vain pelkkää laboratorion omaista tehoa, jossa potilaat on tyypillisesti satunnaistettu hoitoryhmiin.
Tutkimme hoitoketjun aiheuttamia kustannuksia, vaikuttavuutta (elämänlaatu) ja kustannusvaikuttavuutta sekä suoritimme Bayes-menetelmien avulla ennustemallintamista, jonka avulla pystyimme arvioimaan myös hoitopäätösten rationaalisuutta. Tarkastelimme tuloksia myös vakioimalla eri hoitoryhmät ns. ominaisuusvakioinnin avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan pallolaajennus (PTCA) vertautuu vaikuttavuudeltaan lähinnä tavanomaiseen lääkitysryhmään erityisesti potilailla, joilla on vähintään kahden sepelvaltimon tai vasemman kiertävän päähaaran tukkeuma. Myöskään yhden sepelvaltimon tukkeuman tapauksessa PTCA ei ole vaikuttavuudeltaan kovinkaan vakuuttava. PTCA aiheuttaa kuitenkin tavanomaista lääkitystä huomattavasti enemmän kustannuksia.
Toisaalta ohitusleikkaus (CABG) tuottaa selkeästi enemmän elämänlaatua kuin PTCA tai tavanomainen lääkitys, mutta korkeammilla kustannuksilla. Kustannusvaikuttavuutta tarkasteltaessa vaikuttaisi kuitenkin siltä, että PTCA ei ole kustannusvaikuttava ja CABG on potentiaalisesti kustannusvaikuttava akuutin sepelvaltimotaudin hoitomuoto. Päätöksenteon rationaalisuutta tarkasteltaessa todettiin, että merkittävä osa tutkimuksen aikaan pallolaajennetuista potilaista olisi todennäköisesti pitänyt ohitusleikata.
Lisätietoja tutkimuksesta: Erkki Soini