Ehdollinen, sopimusperusteinen korvattavuuskonteksti: riskinjakojärjestelyn sisältävä terveystaloudellinen arviointi
Julkaisimme hiljattain hybridimallinnukseen perustuvan tutkimuksen, jossa arvioitiin biologisten reumalääkkeiden kliinisiä tuloksia, kustannusvaikuttavuutta ja budjettivaikutuksia sekä hoitomiksinä että erikseen erillisinä hoitoina Suomessa. Tutkimus sisältää myös sertolitsumabipegolin, ilman hypoteettista, tehoon perustuvaa riskienjakoa ja sen kanssa.
Tutkimusjulkaisu ”Modeled Health Economic Impact of a Hypothetical Certolizumab Pegol Risk-Sharing Scheme for Patients with Moderate-to-Severe Rheumatoid Arthritis in Finland” on vapaasti saatavissa. Julkaisun mukaan riskinjaon tuottamalla ylijäämällä voitaisiin hoitaa 6% enemmän suomalaisia reumapotilaita. Samalla kliininen vaikuttavuus, laatupainotteiset elinvuodet (QALY) ja työskentelypäivien määrä kehittyisivät hyvin suotuisasti.
Nopeaan kirjallisuuskatsaukseen perustuen tutkimus oli ensimmäinen riskinjaon arviointi Suomessa. Merkittävä työ aloitettiin jo 2010 ja asia on ollut esillä useissa kongresseissa ja muissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa, sanoo ESiOR Oy:n toimitusjohtaja Erkki Soini.
Laajempi konteksti: tammikuusta 2017 alkaen lääkkeiden hintalautakunta (hila) on arvioinut riskinjaon mahdollisuutta osana uusia korvattavuushakemuksia. Yleisrakenne on salaiseen sopimukseen perustuva riskinjako, johon halukkuus pitää erikseen ilmaista hilalle. Kaikki uudet korvattavuushakemukset eivät riskinjakoon mukaan pääse.
Terveystalousarvioinneilla ja vaikuttavuustutkimuksella on lähitulevaisuudessa kasvava rooli, koska mm. riskinjakomahdollisuus on nyt olemassa sekä avohoidossa että sairaalalääkkeiden hankintaprosesseissa, myös Käypä hoito -työryhmä on ollut kiinnostunut terveystalousaiheista ja Isaacus, kansallisesti edustavaa hyvinvointidataa eri informaatiolähteistä ja rekistereistä tuottava toimija, on aloittamassa toimintaansa.