Tuore ESiOR Oy:n ja VTT:n mallinnustutkimus arvioi koneoppimiseen perustuvan Alzheimerin taudin (AD) riskinarviointityökalun kustannusvaikuttavuutta Suomessa. Vielä kehitteillä olevan työkalun tavoitteena on tukea AD:n varhaista diagnosointia sekä parantaa hoitotuloksia ja elämänlaatua pitkällä aikavälillä tarjoamalla ennakoivaa tietoa sairauden riskistä.

Keskeiset löydökset:

• Suuremmat terveyshyödyt pienemmillä kustannuksilla – Arviointityökalu lisäsi mallissa laatupainotettuja elinvuosia (QALY) ja vähensi samalla kustannuksia.

• Riskinarviointi on kannattavaa muun palvelun käytön yhteydessä – Mallissa rskinarviointityökalun käyttö muun sosiaali– ja terveyspalveluiden käytön yhteydessä oli kannattavaa, kun käytössä oli sairauden kulkuun vaikuttava AD-hoito, joita on tulossa saataville lähiaikoina.

• Työkalun avulla voidaan parantaa AD:n hoitoa – Työkalu voi merkittävästi edistää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista, joka mahdollistaa oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet ja kokonaisvaltaisen hoidon.

Tutkimus osoittaa, että arviointityökalun hyödyntäminen voi parantaa AD-potilaiden elämänlaatua ja vähentää hoidon kokonaiskustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle.

Lue lisää tutkimuksesta [In english]

ESiOR Oy:n ja Lääketeollisuuden tutkimussäätiön keväällä 2024 toteuttamassa selvityksessä arvioitiin yhden Suomessa toteutetun kliinisen tutkimuksen arvon olevan yhteiskunnalle keskimäärin 10 miljoonaa euroa, kun huomioidaan sekä suorat että välilliset vaikutukset.

Keskeiset havainnot:

• Suora hoidon arvo: Kliinisessä lääketutkimuksessa potilaille annetun hoidon arvo on keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa, josta 41 % muodostuu rahoittajien maksamista lääkkeistä ja 34 % katetuista hoidon ja seurannan kustannuksista.

• Yhteiskunnallinen kokonaisarvo: Kliinisen tutkimuksen yhteiskunnallinen arvo on keskimäärin 10 miljoonaa euroa, kun huomioidaan myös tutkimuspotilaita laajemmin lääketutkimuksen terveysvaikutukset (73 %) ja kustannussäästöt (15 %) terveydenhuollossa.

• Vaikutus terveydenhuoltoon: Vuosina 2018–2023 kliiniset lääketutkimukset tuottivat Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle arviolta 880 miljoonan euron vuotuisen hyödyn.

Tutkimus täydentää aiempia paikallisia havaintoihin Pohjois-Savosta, jossa Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimusinvestointien arvioitiin tuottavan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 3,9 euron hyödyn jokaista sijoitettua euroa kohden. Uuden selvityksen havainnot korostavat kliinisten tutkimusten laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä ja vahvistavat niiden merkityksen kansallisten terveydenhuoltokustannusten hallinnassa.

Kliinisten lääketutkimusten määrän väheneminen uhkaa aiheuttaa miljardien eurojen arvoiset menetykset tutkimusten vielä nykyisin tuomissa terveysvaikutuksissa ja terveydenhuollon kustannussäästöissä.

FINPAH-tutkimus tarjoaa arvokasta tosielämän tietoa keuhkoverenpainetaudista (PAH) ja kroonisesta tromboembolisesta keuhkoverenpaineesta (CTEPH) Suomessa analysoimalla vuosien 2008–2020 potilastietoja. Tutkimus auttaa syventämään ymmärrystä näiden sairauksien esiintyvyydestä, diagnoosista ja hoidosta, mikä on keskeistä potilaiden hoidon ja ennusteen parantamiseksi. 

Keskeiset havainnot 

• Ilmaantuvuus: PAH:lla 4,0 tapausta ja CTEPH:lla 2,9 tapausta miljoonaa kohden vuodessa. 

• Diagnoosi: PAH-potilailla mediaaniaika oireiden alkamisesta diagnoosiin oli yksi vuosi. 
• Potilasprofiili: PAH-potilaiden keski-ikä diagnoosihetkellä oli 57 vuotta, ja heistä 73 % oli naisia. 

Eloonjäämisluvut: 

• 1 vuoden eloonjäämisaste: PAH 91,3 % ja CTEPH 94,6 %. 

• 5 vuoden eloonjäämisaste: PAH 62,6 % ja CTEPH 79,4 %. 

Hoidon vaikutus: Keuhkojen endarterektomian (PEA) läpikäyneillä potilailla oli parempi eloonjäämisennuste verrattuna ei-leikattuihin CTEPH-potilaisiin. 

Tutkimus korostaa varhaisen diagnoosin, hoitosuositusten noudattamisen ja hoitoon sitoutumisen merkitystä potilaiden ennusteen parantamisessa. Havainnot ovat linjassa kansainvälisten PAH- ja CTEPH-hoidon hallinnan kanssa. 

Lue lisää FINPAH-tutkimuksesta.[In English]

Meta-analyysi PanOptix-trifokaalilinssin näköhäiriöistä

Äskettäin Ophthalmology and Therapy -lehdessä julkaistu meta-analyysi tuo esiin näköhäiriöitä, joita potilaat ovat raportoineet PanOptix-trifokaalisen silmänsisäisen linssin (IOL) molemminpuolisen implantoinnin jälkeen kaihileikkauksessa. Tämä kattava katsaus 11 tutkimuksesta, jotka on tehty 10 eri maassa, tarjoaa arvokasta tietoa sekä klinikoille että potilaille, kun harkitaan IOL-vaihtoehtoja.

Keskeiset havainnot

• Halot: 43,9 % potilaista raportoi kokevansa haloja, ja 5,4 % piti niitä vakavina.

• Häikäisy: 33,6 % koki häikäisyä, ja 2,9 % ilmoitti sen olevan vakavaa.

• Tähtipurkaus: 30,4 % koki tähtipurkauksia, joista ja 3,4 % arvioi ne vakaviksi.

Huomionarvoista on, että vain noin 5 % potilaista piti näitä näköhäiriöitä vakavina, ja noin 3 % koki ne erittäin häiritseviksi.

Tutkimuksen havainnot voivat auttaa potilaita ja kliinikoita tekemään harkittuja päätöksiä IOL-valinnasta sekä asettamaan realistisia odotuksia kaihileikkauksen tuloksista.

Lue koko artikkeli [In English]